Mikä lämmitysjärjestelmä omakotitaloon, jos maalämpö ei onnistu?

Apua, emme saa lämmitysjärjestelmäksi maalämpöä! Mikä eteen? 

Monelle maalämpö on synonyymi kannattavalle, ekologiselle ja taloudelliselle lämmitysjärjestelmälle. Voikin olla pieni shokki, jos kaava, tontin koko tai pohjavesimääräykset eivät mahdollista maalämmön rakentamista. Ei kannata kuitenkaan heittää raksahanskoja nurkkaan, sillä muistakin lämmitysjärjestelmistä löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tässä Rakennus Rossin kokemusten perusteella parhaat vaihtoehdot maalämmön korvaajiksi. 

Milloin maalämpö ei käy lämmitysjärjestelmäksi?

Tässä yleisimmät esteet maalämmölle:

• Pohjavesialue. Esimerkiksi Lahden seudusta merkittävä osa on Salpausselän pohjavesialuetta. Energiakaivon poraaminen pohjavesialueelle on joko suoraan kielletty tai vaatii ympäristöluvan. Lupakäsittely voi kestää kuukausia eikä lopputulos ole varma. 
• Pieni tontti ja etäisyysvaatimukset. Energiakaivon pitää olla riittävän kaukana naapurin kaivoista, rakennuksista, kiinteistön rajasta, jätevesijärjestelmästä ja talousvesikaivosta. Kaava-alueet ovat nykyään tiiviitä ja tontti voi olla yksinkertaisesti liian pieni. 

• Asemakaava tai rakennusjärjestys. Osa kunnista rajoittaa energiakaivoja tietyillä alueilla. Asia kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta ennen tonttikaupan tekoa, ja kysyä samalla muitakin lämmitysjärjestelmiä mahdollisesti rajoittavat säädökset. 
• Maaperä. Jos kallion päällä on paksu maakerros, voi porauksen hinta nousta kohtuuttomaksi. Vaakaputkisto taas vaatii suuren, kostean piha-alueen, jota on mahdollista kaivaa ja jota ei myöhemminkään tarvita muuhun käyttöön.
• Budjetti. Joskus maalämpö olisi teknisesti mahdollinen, mutta budjetti ei vain riitä. Edullisempi lämmitysjärjestelmä voi jättää rahaa käytettäväksi esimerkiksi isommille ikkunoille tai lisäneliöille. 

Miksi lämmitysjärjestelmä valitaan jo suunnitteluvaiheessa?

Lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa talon rakenteisiin. Lattialämmitys vaatii vesikiertoputkiston laattaan. Maalämpö tarvitsee tilaa teknisille laitteille ja syvän porareiän tai tilaa vievän keruupiirin tontille. Kaukolämpö tarvitsee liittymän ja lämmönjakohuoneen. Näitä on vaikeaa ja kallista muuttaa enää jälkeenpäin. Siksi lämmitysmuoto kannattaa päättää jo heti talon pohjaratkaisua tehtäessä.

Vanhassa, vetoisassa talossa kallis investointi lämmitysjärjestelmään maksaa itsensä takaisin melko nopeasti. Uusi omakotitalo on kuitenkin niin hyvin eristetty, että sen lämmitystarve on murto-osa vaikkapa 1980-luvulla rakennetun talon tarpeesta. Siksi uudessa talossa kalliin järjestelmän takaisinmaksuaika voi venyä pitkäksi, kun energiansäästö on pienempi. Uusissa taloissa rakennusmääräysten E-lukuvaatimus suosii kuitenkin lämpöpumppuja ja kaukolämpöä. Suoralla sähköllä, joka on halpa asentaa, E-luvun saaminen vaadittuihin rajoihin voi vaatia muita kalliita kompensaatioita.

“Moni ajattelee rakentamisvaiheessa, että laitetaan vesikiertoinen lattialämmitys, koska siihen voidaan sitten myöhemmin vaihtaa eri lämmitysmuotoa”, Rakennus Rossin toimitusjohtaja Antti Rossi kertoo. “Osaan asennetaan hybridimallejakin, aurinkokennot ja jokin muu sen rinnalle.”

Miksi maalämpö on suosituin lämmitysjärjestelmä?

Maalämpöpumppu kerää lämpöä kallioon poratusta energiakaivosta (150–250 metriä syvä reikä pihassasi suoraan alaspäin) tai maahan kaivetusta vaakaputkistosta (lämmitysputkisto risteilemässä nurmikkosi alla noin metrin syvyydessä). Maalämpö on pitkällä aikavälillä yleensä edullisin lämmitysmuoto, ja se toimii tasaisesti myös kovilla pakkasilla. Samalla laitteella saa kesällä edullista viilennystä, mikä on kesäkelien vuosi vuodelta lämmetessä yhä suurempi etu. Tänä päivänä usein suositelluin lämmitysjärjestelmä onkin joko maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu yhdistettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

Maalämmön haittapuolena on korkea investointi: laite, poraus ja asennus maksavat reippaasti enemmän kuin muut vaihtoehdot, ja uudessa energiatehokkaassa talossa maalämmön tuoma säästö verrattuna vaikkapa juuri kilpailevaan ilma-vesilämpöpumppuun voi jäädä lopulta pieneksi. 

Vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät maalämmölle

Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP)

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmön ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lattialämmitykseen ja käyttöveteen. Järjestelmän asentaminen on maalämpöön verrattuna huomattavan edullista eikä vaadi lupia. Nykyaikaiset laitteet toimivat hyvin 20 pakkasasteeseen saakka. Sitä kylmemmällä säällä laitteen sähkövastus ottaa lämmityksen hoitaakseen.

Uudessa, hyvin eristetyssä talossa ilma-vesilämpöpumppu on usein kokonaistaloudellisesti yhtä hyvä tai parempi lämmitysjärjestelmä kuin maalämpö, koska halvemman investoinnin ja hieman korkeamman käyttökustannuksen erotus tasaantuu vasta vuosikymmenten päästä. 

Rakennus Rossin kohteissa ilma-vesilämpöpumppu on yhä suositumpi. “Meidän kohteissamme ilma-vesilämpöpumppu yhdessä lattialämmityksen kanssa on noussut suosituimmaksi lämmitysjärjestelmäksi pienemmissä taloissa ja vapaa-ajan asunnoissa”, Antti Rossi kertoo ja jatkaa, että viilennysratkaisuja tehdään myös paljon. “Näihin kohteisiin on laitettu lisäksi ilmalämpöpumppu jäähdytykseen. Tämä on todettu hyväksi paketiksi. Harvemmin on laitettu myös jäähdytys konvektoreilla vesi-ilmalämpöpumpun kanssa.”

Ulkoyksikkö pitää pientä ääntä, ja joissain kunnissa rakennusvalvonta rajoittaa sen sijoittamista niin ettei se saa häiritä naapuria. Myöskään oman makuuhuoneen ikkunan alle yksikköä ei kannata äänen takia sijoittaa.

Kaukolämpö

Jos tontti on kaukolämpöverkon alueella, kaukolämpö on vaivaton ja varmatoiminen vaihtoehto: ei omaa laitetta huollettavana, ei ääntä pitävää ulkoyksikköä, ei porauksia tai lupia. Kaukolämpö onkin lämmitysjärjestelmistä huolettomin ja helpoin.  

Liittymismaksu ja energian hinta vaihtelevat, joten laskelma kannattaa tehdä liittymätarjouksen perusteella. Kaukolämpöön sisältyy pidemmällä tähtäimellä aina hintariski, koska hinnanmuodostus on yhden toimijan käsissä. Myöskään viilennyshyötyä ei kaukolämmöstä saa.

Poistoilmalämpöpumppu (PILP)

Poistoilmalämpöpumppu yhdistää ilmanvaihdon ja lämmityksen samaan laitteeseen ja ottaa talteen poistoilman lämmön. Se sopii lämmitysjärjestelmäksi lähinnä pieniin ja keskikokoisiin taloihin, joissa lämmitystarve on vähäinen. Suuremmassa talossa laitteen teho ei riitä kovilla pakkasilla ja sähkövastuksen osuus kasvaa.

Suora sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu

Suora sähkölämmitys on lämmitysjärjestelmistä edullisin rakentaa, mutta kallein käyttää. Sähkön hinnan vaihtelu tekee asumiskustannuksista arvaamattomia. Uudistalon E-luku jää heikoksi, jos lämmitysjärjestelmänä on suora sähkölämmitys. 

Sähkölämmityksen lisänä ilmalämpöpumppu tuo sähkölämmitystaloon säästöä lämmityskaudella ja viilennystä kesällä, mutta käyttövettä se ei lämmitä. Suihkussa käyminen ja pyykinpesu voivatkin kiristää kukkaronnyörejä niinä kuukausina, kun sähkö on kallista. 

“Osa valitsee suoran sähkölämmityksen pieneen vapaa-ajan asuntoon sen toimintavarmuuden takia”, Antti Rossi kertoo. Päälämmitysjärjestelmänä suora sähkö on perusteltu vain pienissä rakennuksissa tai tilanteissa, joissa investointibudjetti rakennusvaiheessa on hyvin tiukka. 

Lisälämmitysmuotoina takka ja aurinkosähkö

Riippumatta päälämmitysmuodosta varaava takka on omakotitalossa järkevä. Se tuo turvaa sähkökatkon varalle ja leikkaa kalleimpien pakkaspäivien sähkölaskua. Joillakin alueilla takka vaaditaan myös rakennusmääräyksissä. 

Aurinkosähkö sopii erityisesti lämpöpumpputaloihin, sillä kesällä paneelit pyörittävät viilennystä ja käyttöveden lämmitystä lähes ilmaiseksi.

Muista nämä lämmitysjärjestelmän valinnassa 

1. Tontin ominaisuudet. Pohjavesialue, kallion syvyys, tontin koko ja kaukolämpöverkon läheisyys rajaavat vaihtoehdot usein kahteen jo ennen sen kummempia laskelmia. 
2. Talon koko ja energiatehokkuus. Mitä pienempi lämmitystarve, sitä vähemmän kallis investointi ehtii maksaa itseään takaisin. Suurelle talolle maalämpö on itsestäänselvempi valinta kuin sataneliöiselle.
3. Investointi vs. käyttökustannus. Laske koko elinkaari 20 vuodelle. Pyydä laskelma, jossa sähkön hinnalle käytetään useampaa skenaariota.
4. Viilennys. Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu viilentävät kesällä, kaukolämpö ei.
5. Huolto ja käyttöikä. Lämpöpumput vaativat suodattimien puhdistusta ja määräaikaishuoltoa. Kompressorin käyttöikä on tyypillisesti 15–20 vuotta. Kaukolämmönvaihdin kestää pidempään, muttei ikuisesti sekään.
6. Sähköliittymän koko. Lämpöpumppu ja sähköauton lataus samassa talossa voivat vaatia isomman pääsulakkeen. 
7. Pohjakuvaan vaadittavat muutokset.  Huomioi pohjakuvassa ulkoyksikön käyntiääni, teknisen tilan koko ja putkien reitit.
8. Varalämmitys. Sähkökatko tammikuussa ei naurata. Huolehdi, että yksi lämmönlähde on sähköstä riippumaton, kuten varaava takka.

Valitse teille sopiva lämmitysjärjestelmä

Hyvä lämmitysratkaisu on sellainen, joka sopii tontille, taloon ja perheen tapaan asua. Selvitä ensin, mikä on ylipäätään mahdollista tontillasi, laske sen jälkeen elinkaarikustannus ja tee päätös samalla kun taloa piirretään. 

Nykytekniikka helpottaa talonomistajaa. “Langaton etäohjaus antaa varmuutta ja levollisempaa mieltä, kun näkee puhelimen kautta, mikä on tilanne lämmityksen kanssa”, Antti Rossi kertoo. “Esimerkiksi syksyllä, kun pakkaset alkavat ja nousee huoli siitä, mikä tilanne mökillä tai kotona on. Tai jos haluaa nostaa lämpötilaa mökillä valmiiksi ennen kuin itse saapuu sinne. Se onnistuu vaikka ilmalämpöpumpulla, suurimmassa osassa niistä on etäohjausmahdollisuus.”

Lämmitysjärjestelmän valinta ei ole pikkuasia. Se vaikuttaa asumisen kuukausikustannuksiin seuraavat 20–30 vuotta ja voi vaikuttaa myös talon jälleenmyyntiarvoon. Lämmitysjärjestelmän suhteen kannattaa hyödyntää ammattilaisten kokemusta jo rakennusta suunniteltaessa. “Näitä mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, selvitetään mikä olisi fiksuin kokonaisuus asiakkaalle”, Antti Rossi kertoo vuosikymmenten rakentamisen kokemuksella. 

…

Rakennus Rossi rakentaa yksilöllisiä omakotitaloja Lahden, Heinolan, Hollolan ja Asikkalan seudulla. Autamme mielellämme selvittämään, mikä lämmitysmuoto sopii juuri sinun tontillesi. Ota yhteyttä ja kerro tonttisi sijainti, niin katsotaan vaihtoehdot yhdessä.