Elämää kaikilla aisteilla

Istun tontin reunalla ja katselen edessäni kasvavaa nuorta taimikkoa. Kevätaurinko lämmittää maata ja pieni puro solisee jossakin. Kuulen metsiköstä mustarastaan laulun, ja se tuo mieleeni lapsuuden. Muistan huolettomuuden, ilon ja naurun. Leikimme sisarusteni kanssa oman kotimme pihalla, ja muistot tuovat hyvän mielen. Sisälläni syttyy unelma omasta talosta, josta tulee minun lapsieni lapsuudenkoti. 

Asiat tapahtuvat nopeasti. Pian saan käsiini talon suunnitelmat ja näen arkkitehtikuvat. Vaikka ne ovat hahmotelmia paperilla, koen jo nyt jotain enemmän. Silmieni eteen maalautuu näkymä rakkaudella rakennetusta kodista, joka seisoo koivumetsän reunassa. Lapset leikkivät pihalla ja savupiipusta tupruaa savua. Sauna lämpiää. Vaikka raivaustyöt on vasta aloitettu, näen siinä jo oman turvallisen kotini.
 
Ulko-oven lukko naksahtaa auki, ja me huomaamme kaiken olevan valmista. Tunnen kehossani kodin lämmön ja rauhallisuuden. Lasten pienet askeleet kaikuvat portaissa, aurinko valaisee olohuoneen lattiaa. Aistin uusien pintojen tuoksun, laadukkuuden ja kestävyyden. Seinät luovat turvaa, katto suojaa sateelta. Tunnen, että olen tullut kotiin.
 
Kesän helteet hellivät, kun istun uudella terassilla. Koivut ovat kasvaneet vuoden verran ja suojaavat vihreydellään kotiamme. Lapset leikkivät pihalla, vastaleikattu nurmi tuoksuu ja hiljaisuus humisee ympärillä. Ajattelen sitä hetkeä, kun istuin tämän tontin reunalla, jolloin tässä ei ollut vielä kotia. Mielessäni se kyllä oli. Kuullessani metsiköstä tutun mustarastaan laulun, ymmärrän, että unelmani ovat käyneet toteen.
 
Ruoka valmistuu grillissä, ja minä suljen hetkeksi silmäni. 
 
Elämä maistuu täällä, kaikilla aisteilla.